Joskus loppukeväästä/alkukesästä Suuressa käsityölehdessä julkaistiin neulontaohje mohair-hihatinhärpäkkeeseen - se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Projektia varten hankin alkajaisiksi Anttilasta kaksi kerää Novitan Rose Mohair -lankaa. Duunaillessani hihatinta joskus kesäkuussa kaverin illanistujaisissa pari kaveria (kanssaneulojia hekin) kehottivat hankkimaan pikapikaa loputkin lankakerät projektiin. Koska olin kuitenkin vasta työn alkupäässä ja Mohair-kerä tuntui erittäin riittoisalta, niin en viitsinyt ostaa uusia kerä varastoon. Ensimmäisen hihan valmistuttua alkoi kuitenkin käydä erittäin ilmeiseksi, että nuo kaksi kerää riittäisivät suurinpiirtein vain vähän yli puoliväliin. Ja olivatkos tässä vaiheessa nuo vanhan sesongin langat korvattu toisilla... Ehkä vastedes luotan ohjeellisiin lankamenekkilukuihin.
Purin ahdistustani kaverille. Miu-Miu neuvoi kääntymään Ravelryn suomalaisyhteisön foorumin puoleen. Käyttäjäprofiileja tutkittuani en kuitenkaan ollut vakuuttunut siitä, olisiko joku ollut mahdollisesti halukas myymään ylijäämäkeriään. Ajattelin sitten, että hitsi, kyllä noita vanhan sesongin lankoja pitää olla muuallakin. Googlasin ja hupsis, Lankatalo Tapion Kauppa kaupitteli vaaleansinisiä keriä nettikaupassaan. Pistin sen siliän tien tilaukseen kaksi kerää. Parin päivän jännityksen jälkeen sain tilausvahvistuksen ja laskun, ja vähän ajan päästä paketti jo ilmestyikin postilaatikkoon. Värjäyserä ei ollut sama kuin vanhoissa kerissä, mutta ainakaan oma silmä ei tunnista sävyeroja.
Ehkä tämä projekti sittenkin valmistuu joku päivä!
Soukan Menita Outlet -myymälässä käydessäni mukaan tarttui ihanaa, kanervanviolettia alpakkalankaa. Niin, mihin? Jääköön se toistaiseksi salaisuudeksi. :)
<3
Kävipä sulla hyvä tuuri! Ihanan näköistä neulontajälkeä ja tuo lanka on niin söpöä<3 Ite en oo koskaan oikeen innostunu moisesta, kässätunneillakin sain vaivalla tehtyä kaulaliinan (muut teki sukkia ja saivat luonnollisesti paremman numeron XDD) ja se riitti mulle. Oli jotenkin liian vaikeeta mulle tollasen ymmärtäminen, mut hyvä kun jotku osaa. :) JA TAAS sulla on lopussa joku mysteeri. :D
VastaaPoistaUskoisitko, jos sanoisin, että olin aikoinaan aikamoinen poropeukalo käsitöissä? Ainakaan peruskoulun oppitunnit eivät varmasti herättäneet sisäistä neulojaani, ja kaulaliinan kaltaisessa isommassa projektissa aina vain toistuva kuvio syö kärsivällisyyttä. (Tuosta hihattimesta uupuu vielä noin puolet, ja projektin valmistuttua vältän varmaan kuvassa näkyvää helmineuletta piiiiiitkään. xD) Ainakin itse tykkään, että projektissa/työssä on joku pikku "juju"; esim. koristeellinen sukka tai kämmekäs on monipuolinen, erilaisia ihania ohjeita ties kuinka paljon, mistä syistä sellaisia jaksaa vääntää kerta toisensa jälkeen.
VastaaPoistaSorgen! Tykkään mysteereistä. ^^ Jotain eri nättiä siitä kuitenkin tulee, sen lupaan.
Oho! En olisi uskonut. :D Ja tosiaan! Siinä täytyisi olla muutakin kuin sitä samaa kuviota, että saisi edes vähän vaihtelua ja ettei tylsisty siihen samaan. Innostusta kyllä masensi vielä huono opettaja.
VastaaPoistaHeh ei sitten auta kun odottaa. :D